Ratsasta täydellisesti!

Eversti Cardekin sanoo usein; Tee vähemmän toistoja, mutta ratsasta aina täydellisesti! Ajatus saa hymähtämään, koska kaikki tiedämme tavoittelevamme täydellistä ratsastusta, siihen kuitenkaan harvoin päätyen. Voimme kuitenkin tehdä harjoituksia hevosen kanssa aina ajatuksella, keskittyen, kukin omalla tavalla parastaan antaen. Ja miksi? Jos ratsastat vain sinne päin, vanhasta muistista matkustellen, hevonen liikkuu myös näin. Sekä hevonen, että ratsastaja menevät vähän sinne päin. Ehkä kymmenestä siirtymisestä yksi todella hyvä.
Ja hevonen oppii, jo siitä yhdestä ratsastuskerrasta, liikkumaan sinne päin.

"Ratsukon perusta kuntoon - anna aikaa, tee laadukkaita toistoja"

Hevosen kouluttaminen perustuu sen erinomaiseen liikemuistiin. Ja samalla se on yksi ratsastamisen isoista haasteista. Liikemuisti kehittyy nopeasti ja hevonen oppii hyvinkin äkkiä käyttämään kehoaan eri tavoin. Hevoset luonnostaan hallinnoivat kehoaan ihmisiä paljon tarkemmin - ja myös oppivat hienosäätämään sitä nopeammin, sillä se on niiden tapa kommunikoida laumassa.

Kun itse kuulostelemme hevosta, etsimme sen parhaan mahdollisen hetken jossa hevonen on rento, kuulolla, tasapainossa, tehdä esimerkiksi ravisiirtyminen - voidaan saada peräkkäin vaikka se yhdeksän onnistunutta kymmenestä siirtymisestä! Silloin hevonen oppii tästä määrästä tekemään vain niitä hyvänlaatuisia siirtymisiä. Sen liikemuistiin ja lihaksistoon jää se impulssi siitä, että ahaa, näin tehdään siirtyminen ratsastajan kanssa.

Jokainen ratsastajahan muokkaa hevosta...

...Ja se on totta. Muistatko tilanteen, kun ratsastamallasi hevosella on ollut välissä selässä toinen ratsastaja, ja hänen jäljiltään tuntuu kuin hevonen ei ymmärtäisi istuntaasi tai apujasi niinkuin yleensä. Vieraan ratsastajan jäljiltä lihaksissa on hänen "asetuksensa" päälimmäisenä, ja hevonen voi suorittaa sille tutut tehtävät laaduttomammin huolimattoman ratsastuksen seurauksena kun istut seuraavana päivänä sen selkään. Tämä, yhden ratsastuskerran jälkeinen hevosen erilaisuus, kertoo juuri siitä hevosen oppimisen kapasiteetista! Hevosen kyky oppia erilaisia liikeratoja, ja myös esittää niitä uudestaan, on siis käsittämättömän nopeaa!

Hyvänä puolena tästä voidaankin todeta, että myös yhden päivän kestävä hevosen koulutus ja ratsutus toimii. Hetken.


Kestävien tulosten toivossa, on oltava systemaattinen; kaikki hevosta ratsastavat ja käsittelevät pelaavat samoilla pelisäännöillä. Jos ratsuttaja valmentaja ja omistaja pystyvät kommunikoimaan keskenään, on hyvä pyrkiä käyttämään samoja apuja. Esimerkiksi ääniavut aina samoilla sanoilla, tai minkälaista pohjeapua käyttää; painallusta, räpäytystä, naputusta, pyyhkäisyä.. Erilaisille pohkeen toiminnoille tarkat merkit, mikä tarkoittaa sivulle vievää pohjetta, mikä aktiivisuutta lisäävää jne. Hevonen pääsee edistymään paremmin, kun sen ei tarvitse arpoa erityylisten merkkien välillä.

Muutos kohti parempaa terveyttä

Luonnontilassa hevonen matkustaa suoraan, eikä juurikaan kaarru ympyröille. Hevoset ovat lisäksi luonnostaan epäsymmetrisiä. Vinona ja kallistuessaan käännöksiin hevonen rasittaa niveliään käyttäessään niitä epätasaisesti. Pysyäkseen terveenä ratsuhevosen tulee liikkua pystysuorassa, joka tarkoittaa sitä, että se taipuu symmetrisesti molemmille puolille, ja pystyy kääntymään kallistumatta sisälle. Pystyäkseen tehdä niin, sen täytyy omaksua kokonaan uudenlainen tapa liikkua.

Jos on tarkoitus opettaa hevoselle tapa liikkua, joka on sille uusi vakio, että se itse alkaa tarjota sitä liikkumisen tapaa, ei ole mitään järkeä siinä että hevonen liikkuu monella eri tavalla. Hevonen ei välttämättä turhaudu, mutta koulutuksellisesti se on ajanhukkaa.

Kun taas hevonen joka liikkuu aina tietyllä tavalla; keskivartalon tuella, itsensä kantaen, alkaa tarjota vain sitä automaattisesti. Ja ratsastajasta riippumatta. Riippumatta jopa siitä, onko sillä edes ratsastajaa selässään, vai onko se vapaana tarhassa. Koska siitä on tullut sille vakiintunut tapa liikkua, ja ne tietyt hermot ja lihakset, joita se tarvitsee oikein liikkuessaan, ovat vahvistuneet. Vaikka koulutusta on vain muutama tunti viikossa! Ei siis todellakaan ole samantekevää mitä niiden kanssa työskennellessä tehdään!
(Vrt. yksi huono ratsastus, ja se tuntuu vielä vuorokauden kuluttua vaikka välissä on päivän tarhailut).

Tämä voi olla radikaali ajatus, koska on olemassa sellaisiakin ratsastuksen tyylisuuntia, jossa ratsastaja auttaa koko ajan hevosta. Hevonen on melko napakalla tuntumalla ja otteessa ratsastajan "ohjan ja pohkeen välissä". Ratsastaja pitää avuilla jatkuvasti ohjailemalla hevosen tässä asennossa, ja hevonen saattaakin liikkua todella hyvin. Mutta kun vaihdat hevoselle ratsastajaa, laitat aloittelevamman ratsastajan selkään, se liikkuukin epätasapainossa.
Hevonen ei siis ole oppinut kantamaan itseänsä, vaan liikkuu hyvin vain ratsastajan kannattelemana ja auttamana. Ratsastajasta riippuvaisena.

Minua kiinnostaa, nimenomaan hevosen hyvinvoinnin kannalta, että hevonen osaisi liikkua itse oikein. Vaikka ratsastaja ei olisi aina täydellinen, hevonen pystyisi silti pysymään kunnossa, terveenä. eli liikkumaan tarvittavalla tuella ja joustolla oikeista paikoista, jottei sen tarvitsisi liikkua ns. nivelillä muun kehon käyttämättömyydestä johtuen.

Ensi kerralla paneudutaan yksityiskohtaisemmin tapaani parantaa hevosen liikkumista. Siihen asti, täydellisiä ratsastuksia!

Miten opetan-sivulle