Systemaattisuudella tuloksiin!


Kun hevonen astuu syvemmälle runkonsa alle, kohti ratsukon yhteistä painopistettä, se kantaa sekä itsensä että ratsastajan tasapainoisemmin.

Edellisessä kirjoituksessa todettiin, että hevonen pystyy nopeasti muuttamaan tapaansa liikkua. Tästä johtuen ratsastus voi olla haasteellista, mutta huonosti liikkuvan tai vinon, vaivaisen hevosen uudelleenkoulutukselle se on hyvä uutinen.
Miten siis voimme valjastaa hevosen kehon muutosten omaksumisen parantaaksemme sen liikettä?

Oletko koskaan kokenut, kun ratsastuksen virratessa hevoselle ilmestyy takajalkojen tilalle jouset? Ratsastus tuntuu helpolta, ja liikutte hevosen kanssa helposti yhdessä. Olet siis tehnyt jotain oikein, mutta jos et ole tehnyt sitä tarkoituksella, kuinka saat toistettua tulokset?

Yksi kouluratsastuksen tavoitteista on opettaa hevoselle tasapainoinen tapa liikkua. Jos haluamme, että hevonen alkaa itse tarjota sitä ja liikkua omaehtoisesti "oikeinpäin", on kannattavaa liikuttaa sitä ainoastaan niin.

Mistä tunnistan hyvän tai huonon liikkeen?


Vääntääkö hevosesi häntää sivulle? Kulkeeko hevonen selkä notkolla? Joudutko pelaamaan kädellä jotta saisit hevosen turpaa alas? Onko hevosesi ylälinja lähtenyt pyöristymään säästä alkaen vai sään jälkeen? Onko niska varmasti korkein kohta? Vaipuuko hevosesi korjatessa kuolaimen alle eikä pyöristykään oikein? Reagoiko hevosesi suulla?
Otetaan esimerkiksi hevonen jolla on hankaluuksia esittää tasaista ravia; tempo ei pysy tasaisena, sen jalat eivät seuraa tasaisen systemaattisesti ympyräuraa vaan yhtäkkiä lapa alkaa valua sisään tai ulos, hevonen on epätasainen suustaan tai kaulastaan, yrittää tasapainottaa itseään nostamalla päätä, takoo, tuntuu kuurolta sisäpohkeelle, kiirehtii alta, hidastelee, jousto on hävinnyt ja istuminen liikkeisiin on hankalaa...
Merkkejä on monia, mutta tässä vaiheessa on hyvä tarkistaa että perusta on kunnossa.







Aivoriihi systemaattisuuden tueksi

  • Nostat ravin, hyvästä rauhallisesta ja tasapainoisesta käynnistä, josta hevosen on mahdollisuus nostaa sille paras mahdollinen ravi. Ei vinosta asennosta, josta se joutuu suoraan valmiiksi vinoon raviin jne.
  • Laske, kuinka monta askelta hevonen pitää itse itsensä pystyssä ennenkuin se alkaa kallistua sisäänpäin ympyrällä, tai valumaan ulospäin, tai uralla alkaa kallistua selkeästi jompaankumpaan suuntaan..

Ole vain itse suorasssa hevosen selässä ja katso kuinka monta askelta päästään ennen korjaustarvetta. Jos laskelman lopputulos on vaikka neljä askelta, ollaan rehellisiä sen suhteen! Tällä lihaskunnolla, tämän ratsastajan kanssa hevonen kykenee säilyttämään suoruutensa neljä askelta.
Vaihtoehtona on jatkaa ravissa ja yrittää saada uudestaan hyviä askeleita. Saatat joutua ravaamaan kierroksia huonoa ravia yrittäessäsi, koska kontrollin saaminen uudestaan huonosta asennosta on todella hankalaa.


Yksi laadukas askel kerrallaan
Hevonen on jo mennyt vinoksi, menettänyt etuosan, keskivartalon ja takaosan hallinnan ja tuen, ratsastaja on lentänyt jo satulassa hieman vinoon.. Tämä monesta palasta koostuva tehtävä on oikeasti kohtuuttoman vaikea monille ratsukoille.

  • Voisi siis olla järkevämpää tehdä kontrollin takaisin saaminen käynnissä.
    Saat itsesi ja hevosesi suoraksi, saat itsellesi aikaa miettiä mitä tapahtuu; analysoida koko ratsukon yhteisen valmiuden uuteen raviin.
  • Sen jälkeen nostat uudelleen ravin, teet hyvät harmoniset tasapainoiset neljä askelta, minkä jo tiedät että hevonen pystyy tekemään. Tämän jälkeen siirrätkin jo valmiiksi takaisin käyntiin.
  • Kun toistat tuon lyhyen harjoituksen kymmennen kertaa, on sinulla jo kasassa 40 askelta tosi hyvää ravia. Se on oikeasti jo melko paljon. Hyvää ravia. Aloitusvaiheessa.
  • Sitten kun huomaat, että hevonen pystyy tekemään viisi askelta, teet sen viisi. Kokeilet kuusi..

  • Siinä vaiheessa, kun hevonen pystyy tekemään jo neljän sijasta kuusi, on ratsastaja ja hevonen jo kehittyneet niin, että on mahdollisuus saada ravissa korjattua epätasapainoa ja jatkaa toiset kuusi askelta siihen perään! Hevosen menettäessä tasapainoa voit miettiä puolipidätettä kuin aikoisit ottaa takaisin käyntiin, mutta pystytkin jo korjaamaan takaisin raviin.
    Pian pääsetkin jo ravaamaan, eikä tasapainon menetyksiä tule yhtä paljon.
    Hevosen kyky hyviin askeliin kasvaa eksponentiaalisesti, kun teet vain hyviä askeleita! Tässä tavassa harjoitella hevonen on tehnyt pitkään pelkkiä ravisiirtymisiä, se ei ole tehnyt ollenkaan huonoja askelia!

    Lihasten vanha hermotus, jota on käytetty huonoon raviin, on jo heikentynyt ja hevonen yhdistää oppimaansa : Aina kun olen ratsastajani kanssa kentällä, tehdään aina ravia näin, pehmeästi, lihastuella, kantaen, ja vanha liikkumistapa on poistunut kuviosta. Ne hermoradat eivät ole päässeet vahvistumaan, impulssi käyttää vanhoja liikeratoja ei enää käynnisty niin helposti.
    Automaattinen valinta on siis puolellasi, jos olet tehnyt systemaattisesti enemmän hyvää kuin huonoa ravia.

    Eli, ratsastajan vastuulla on olla tietoinen siitä kumpia lihaksia alkaa käyttää, jotta huonon ravin hermoradat heikentyvät ja hyvän vahvistuvat! Tällä pääset siis tilanteeseen, jossa tuntuu, että hevonen menee enemmän tai vähemmän itse, ja pääset vaan liikkumaan hevosen kanssa helposti eteenpäin ilman jatkuvia korjauksia. Ratsastamalla sinne päin ajattelematta, tai väkisin hinkaten etsien sitä yhtä hyvää askelta sinne väliin, ei tapahdu muutosta.

    Kuulostaako turhauttavalta?

    Jo pitkään ratsuna olleen hevosen kanssa "alkutekijöihin palaaminen" voi tuntua taantumiselta, mutta tasapainon peruspilareiden korjaaminen auttaa teitä tekemään pysyviä muutoksia pidemmällä tähtäimellä!

    Ensi kerralla paneudutaankin vähän tarkemmin vielä ratsastajaan...!

    Miten opetan-sivulle