Uusin silmin näen enemmän

Hevosen kanssa eläessä olisi hyödyllisetä kehittää tapa tarkkailla hevosta, kuin näkisi sen ensimmäistä kertaa.

Kun menen hevosen luokse, tarkkailen miltä näyttää sen

  • yleisilme

  • Kun haet hevosta tarhasta, käyttäytyykö hevonen normaalisti, tuleeko se luoksesi vai tekeekö se jotain normaalista poikkeavaa; joudutko hakemaan sen vai lähteekö se peräti karkuun?
  • jalka-asennot
  • kengät
  • liikkuminen
  • kun talutan hevosta tiellä tai tallin käytävällä, kuulostaako askel symmetriseltä, ja kaikista kengistä samanlainen ääni

On hyvä tuntea oma hevosensa hyvin, jotta muutokset normaalista tunnistaa. Hevostaan voi katsoa välillä arvioiden, kuin sen näkisi ensimmäistä kertaa, esimerkiksi ostotarkastuksessa. Saattaa huomata jotain uutta, johon saattaa joutua reagoimaan.

Kun kunnostan / harjaan

  • karva, miltä tuntuu
  • lämpötila, onko jossain kohdassa lämpöpoikkeavaisuuksia
  • iho / haavoja, turvotuksia

Helposti totumme tai siedätymme siihen mitä näemme jatkuvasti. On virkistävää pyytää välillä alan ammattilainen, esimerkiksi fysioterapeutti, katsomaan hevosta ja katsoa sitä hänen kanssaan yhdessä.



Satulointi ja satulan sopivuus

Miten hevonen suhtautuu satulaan ja sen laittamiseen?
Ovatko kudokset pehmeät satulavyön alueelta?
Onko selkä tasaisen lämpöinen satulan alta liikutuksen jälkeen?
Tarkista, ettei mikään osu selän luisiin rakenteisiin. Satulan etureuna ei saa tulla lavan päälle jotta lapa pääsee liikkumaan.
Nosta satulahuopa ylös selkärangan päältä, jotta varmistat ettei se satulaan istuessa painu säkään.

Satulavyön voi kiristää miellyttävällä tavalla, reikä kerrallaan ja laittaa painetta ylhäältä. Monet hevoset eivät yksinkertaisesti pidä satulavyön liian nopeasta kiristyksestä! Rauhalliset liikkeet auttavat tottumaan tulevaan paineeseen.
Myös tässä kohtaa voin rutiinimaisesti liuttaa käden satulan etuosan ja lavan välistä, tiedän miten satula istuu ja huomaan jos tilanne on alkanut muuttua. Reagoin heti jos huomaan muutoksia!

  • Jos satula on alkanut jäädä leveäksi edestä, se tarkoittaa että toppaukset ovat löstyneet tai lihasmassa alkanut pienentyä. Silloin on syytä kiinnittää enemmän huomiota liikkeen laatuun. Jos liike on laadukasta, mutta silti lihasmassa pienenee sitten on syytä paneutua asiaan ja tutkituttaa hevonen.
    Tarkistetaan ruoka, saako hevonen tarpeeksi energiaa, onko hampaat kunnossa, sitten jalat, voima takaosasta selän läpi jne.

  • Satula voi myös tuntua kapealta - hevonen voi myös saada satuloinnin kannalta merkittävästi lisää lihasmassaa jo viikoissa, jos sen liikkumistapaa muutetaan. Muista siis, ettet käytä puolihuolimattomasti lausetta "satula on kyllä sopiva, se on kuukausi sitten ammattisovittajan toimesta sovitettu"!



Suitsien oikeat säädöt

Tarkista kuolainten asettuminen edestä; kuolainrenkaat laskeutuvat samalle korkeudelle. Ovatko suitset suorassa? Onko poskihihnat asetettu reikiinsä tasapainoisesti?

>
Kuolain lepää neutraalisti suupielessä, poskihihnat eivät vedä kuolainta ylöspäin niin, että syntyy ryppyjä suupieleen, tai ole niin löysällä että kuolainrengas roikkuu alaspäin.
Aikaisemmin on neuvottu, että suupieleen pitää tulla useita ryppyjä. Uudemman tiedon valossa tämä on turhaa.
Jotta hevonen voi luottaa tasaisen pehmeään kuolaintuntumaan ja venyttää mielellään kohti tuntumaa, täytyy huomioida, ettei kuolaimeen kohdistu jatkuvaa vetoa ilman ratsastajan vaikutusta. Kuolaimen on hyvä olla neturaali ja mielyyttävä hevoselle. Se voi ottaa sen suuhunsa ja pitää kielellä pehmeästi. Jos kuolain on liian kireällä näin ei tapahdu. Samoin, jos kuolain on liian ahaalla ja löysällä, se heiluu ja on epätasainen, mahdollisesti osuu hampaisiin. Hampaat ovat hevoselle elintärkeät, niitä on hyvä varjella! (Tästä on paljon lisätietoa; Mirjami Miettisen haastattelu.
Turpahihnan kireys on sopiva, kun nenäluun päälle mahtuu kaksi sormea. Silloin hevosella on mahdollisuus näyttää ratsastajalle kuolaintuntuman olevan epämukava avaamalla suutaan. Turpahihna voi olla niin kireällä, ettei hevosen suu pääse aukeamaan, vaikka väliin mahtuisi kaksi sormea - jos tämä testataan pehmytkudoksen kohdalta, eikä luun päältä korkeimmalta kohdalta.
Hevonen myös luonnostaan rentouttaa leukojaan sekä niskansa, tullessaan tuntumalle, ja kantaessaan itsensä ylälinjan lihasten avulla. Liian kireällä oleva turpahihna voi joissain tapauksissa jopa häiritä sen oikeaoppista liikkumista ratsastajan kanssa.


Aina suitsien koko ja otsapannan pituus eivät kulje käsi kädessä, ja hevosilla on niin erimuotoisia- kuin kokoisiakin päitä. Muista varsinkin uusia suitsia kokeillessa tarkistaa, ettei otsapantakaan jää kiristämään tai vedä niskahihnaa takaa liian lähelle korvia. Hieman lisää pituutta saat otsapantaan siirtämällä leukahihnan pois otsapannan sisältä.

Seuraavalla kerralla kirjoitus nuoren hevosen opettamisesta. Esimerkkitapauksina nuoret kolmivuotiaat totutetaan selkäännousuun niin, että edetää niiden vauhdilla, hevosten pysyessä rentoina ja uusiin asioihin positiivisesti suhtautuvina ratsun alkuina!

Miten opetan-sivulle