Ruokapalkkiot koulutuksessa
Ruoka on palkintona motivoiva. Mutta vaatii osaamista kouluttajalta!
Ruoka on erinomainen motivaattori useimmille hevosille, ja kouluttajalle kätevä työkalu oikein käytettynä. Äänikomentoon yhdistetyn ruokapalkkion avulla voit olla uuden opetettavan asian ajoituksessa hyvinkin täsmällinen, kertoen hevoselle juuri sen hetken kun se teki oikein. Ruokapalkkiota käytettäessä täytyy kuitenkin olla tarkka ja säännönmukainen, jottei saa aikaan kerjäävää ja näykkivää hevosta. Erityisesti nuorten, orivarsojen kanssa!
Ruokapalkinnon käyttöä voi opiskella teoriassa, mutta suositeltavaa on tehdä myös käytännön harjoittelua osaavan opettajan silmän alla, koska tilanteet vaihtuvat hevosten kanssa nopeasti, ja on yllättävän helppoa tehdä tahattomia virheitä, joilla saadaankin aikaan kerjäävä näykkivä, huonosti itse asiaan keskittyvä hevonen. Näinollen epäonnistuen koulutuksessa, ja saaden myös väärä kuva koulutusmetodin toimivuudesta.
Nuoret 3v suomenhevosvarsat kertaamassa luopumista:
Käytännössä!
Kun uutta asiaa opetettaessa on varmistettu, että hevonen on oppinut uuden taidon (esim. yhdistämään pysähdyksen äänimerkkiin) ja se suorittaa sen aukottomasti joka kerta pyynnöstä, voidaan siirtyä epäsäännölliseen palkitsemiseen ja pikkuhiljaa jättää palkitseminen kyseisestä asiasta kokonaan.
Palkitseminen voidaan ottaa uudestaan mukaan, mikäli näyttää siltä että hevonen ei enää muista taitoa - tai taidon yleistämisessä (sama äänimerkki toimii maneesissa, mutta kentällä ei malta pysähtyä, tai toisen ihmisen kanssa ei toimikaan) on ongelmia.
Ruokapalkintoa voidaan myös käyttää hevosen reaktion muokkaamiseen tarkentamalla kriteeriä hevosen oppiessa
Esimerkkinä: opetetaan hevoselle vihje ravi-seis.
(Vihjeenä sovittu ääni-, raippa-, pohje-, tai muu apu)
Ensin ruokapalkkion saa jo siitä, kun vihjeestä hidastaa. Sitten siitä että siirtyy käyntiin, ja jossain vaiheessa siitä pysähdykseen.
Kun tämä lukuisien toistojen jälkeen näyttää sujuvan, palkkion saa vasta sen jälkeen, kun ottaa pysähdykseen asti vaikka ensin käynnin kautta,
ja lopuksi kriteeri nousee niin, että palkitaan suorasta pysähdyksestä ravista.
Kun hevonen on sisäistänyt tämän kunnolla, palkkion voi jättää pois.
Hyvästä suorituksesta kannattaa aina tehdä hevoselle kannattava.
Kun hevonen on jo oppinut uuden asian, voi hyvin siirtyä kevyempiin palkitsemismenetelmiin - paineen poistoon eli avun irroittamiseen, sekä äänikehuihin.